Suomella on Euroopan Unionin pisin ulkoraja, ja siksi Suomi on avainasemassa EU:n ja Schengen-alueen turvallisuuden takaamisessa. Kansallisen turvallisuuden uusia huolenaiheita ovat esimerkiksi lisääntynyt aktiivisuus merialueilla, laittomat rajanylitykset ja ihmissalakuljetus. Miten teknologia voi olla avuksi? Mitä uhkia teknologian kehittymiseen liittyy? Airbusin asiantuntijat vastaavat.
”Perinteinen erottelu sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen on vanhentunut ajatus,” toteaa tohtori Holger Mey, turvallisuus- ja ulkopolitiikan asiantuntija Airbusilta. ”Hybridisodankäynti on yhtä vanhaa kuin itse sodankäyntikin, mutta ihmiset ovat huomanneet sen vasta viime aikoina. Uusien teknologioiden myötä maan sisäisen turvallisuuden ja rajaviranomaisten tehtävistä on tulossa yhtä vaativia kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvät tehtävät. Perinteiset vastuualuejaot ja tiukat rajat hallintojen välillä eivät enää ole järkeviä. Tarvitaan turvallisuuden kokonaisnäkemys ja yleinen puolustussuunnitelma, joilla suojataan oma maa ja sen kansalaiset.”
Eurooppalaisille raja- ja meriturvallisuusviranomaisille on annettu uusia, esimerkiksi ympäristöön liittyviä tehtäviä. Euroopan ulkorajojen turvaamiseen liittyy omat haasteensa. Miten arvioitte teknologiaan liittyviä haasteita, joita rajaturvallisuusorganisaatioilla on?
“Rajoja - erityisesti pitkiä maarajoja – ei koskaan ole ollut helppo turvata,” toteaa Holger Mey. ”Toisaalta kyberulottuvuus on vähentänyt maantieteellisten rajojen merkitystä. Uusimmat teknologiat ovat olennaisesti tehostaneet tiedustelua, valvontaa ja ennakkovaroitusten havainnointia. Toisaalta uudet teknologiat auttavat vastapuolta helpottamalla kohteen maalittamista ja tunnistamista, tietoliikenteen seurantaa sekä identiteettiväärennöksiä ja kyberhyökkäyksiä. Siksi uusimpia teknologioita pitää nimenomaan hyödyntää itse: pitää pysytellä askeleen edellä vastapelureita”.
“Rajoja - erityisesti pitkiä maarajoja – ei koskaan ole ollut helppo turvata,” toteaa Holger Mey.
Rajaviranomaisten rooli Eupoopassa on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Rajaviranomaiset ovat saaneet tehtäviä, jotka vaativat uutta osaamista. Miten kuvailisitte kehitystä?
“Rajaturvallisuusviranomaisen tehtävät ovat samat, vain paljon haasteellisemmat,” sanoo Holger Mey. ”Laittomia rajanylityksiä on enemmän ja toiminta on suunnitelmallisempaa. Rajaviranomaiset ovat saaneet uusia, sisäiseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Rajaturvallisuuteen tarvittaisiin lisää henkilöstöä ja rahoitusta, ja uusia teknologisia ratkaisuja kannattaisikin harkita, esimerkkinä vaikkapa vaativiin olosuhteisiin kehitetyt automaatiota ja Big Dataa hyödyntävät valvontajärjestelmät”.
Turvallisuusviranomaiset käyttävät enenevässä määrin ”hyllytavarana” myytäviä eli COTS-tuotteita. Miten arvioitte tätä kehitystä?
“Rajaturvallisuus- ja puolustusviranomaiset tosiaan käyttävät COTS-tuotteita, jotka ovat usein edullisia ja helppokäyttöisiä. Niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu täyttämään tiukimpia turvallisuusstandardeja. Kaupallisesta tuotteestakin voi toki tehdä kestävän, kovennetun ja kyberturvallisen, mutta siitä ei yleensä saa huipputurvallista, koska sitä ei alun perin ole suunniteltu sellaiseksi. Jopa valtiot suosivat nykyään COTS-tuotteita, jotka eivät ole turvallisuusorganisaatioiden tarpeisiin nähden riittävän turvallisia. Tämä on vakava haaste.”
Suomen ja Euroopan rajaviranomaiset, poliisi, pelastustoimi ja terveydenhoidon ammattilaiset ovat pitkään käyttäneet TETRA-teknologiaan perustuvaa puheviestintää. Laajakaistadata, LTE ja 5G ovat kuitenkin tulossa. Mitä mahdollisuuksia ja riskejä tähän kehitykseen liittyy?
”Suomi otti ensimmäisenä eurooppalaisena maana TETRA-teknologiaan perustuvan viestinnän viranomaiskäyttöön maanlaajuisesti miltei 20 vuotta sitten,” pohjustaa Ali Helenius, strategisen markkinoinnin ja teknologian johtaja Airbusilta. ”TETRA on palvellut viranomaisia erinomaisesti, ja se palvelee heitä vielä pitkään, vaikka käynnissä on jo projekti, joka tähtää uuden sukupolven järjestelmän toteuttamiseen viranomaisille. Tämä seuraavan sukupolven järjestelmä perustuu 4G/5G -teknologioihin sekä matkapuhelinoperaattorien tarjoamiin kaupallisiin verkkoihin.”
Ali Helenius jatkaa: ”Viranomaiset ovat siis siirtymässä nopeasti kehittyvän valtavirtateknologian käyttäjiksi. Esimerkiksi multimediaviestintä, videokuvan siirto ja mobiilitoimistoratkaisut tuovat heille uusia mahdollisuuksia. Kustannusvaikutus ei silti ole yksiselitteinen. Kaupallisia verkkoja ei ole suunniteltu toteuttamaan viranomaisten vaatimuksia – esimerkiksi sitä, että viestipalvelu toimisi aina ja kaikkialla. Verkkoja saatetaan joutua laajentamaan ja koventamaan, mikä vaatii lisäinvestointeja.”
”Viranomaiset ovat siirtymässä nopeasti kehittyvän valtavirtateknologian käyttäjiksi," toteaa Ali Helenius.
Esimerkiksi multimediaviestintä tuo viranomaisille uusia mahdollisuuksia. Kuvassa Tactilon Dabat -hybridilaite.
Digitalisaatio, big data ja tekoäly ovat muotisanoja. Odotukset ovat valtavat, mutta miten uudet teknologiat saataisiin osaksi rajaturvallisuudesta vastaavien organisaatioiden päivittäistä työtä – ja turvallisesti?
”Totta kai digitalisaatio, big data ja tekoäly ovat vastaus! Mutta mihin kysymykseen?” Holger Mey sanoo. ”Kyse ei ole teknologisista ratkaisuista sinänsä, vaan myös niiden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. On suunniteltava, miten uusia teknologioita käytetään tehokkaimmin.”
Aiemmin luultiin miehittämättömien ilma-alusten piankin korvaavan valtaosan miehitetyistä lennoista. Miksi näin ei ole vielä käynyt?
“Näin ei nimenomaan ole vielä käynyt. Miehittämättömien ilma-alusten käyttöönottaminen on teknisesti helpohkoa, ja kun lakitekniset ja poliittiset kysymykset on ratkaistu, drooneja voi alkaa käyttää tehtäviin, joihin aiemmin on tarvittu ihmistä.”
”Esimerkiksi pitkien rajojen valvontaan ei koskaan ole voinut käyttää niin monta ihmistä kuin olisi tarvittu. Miehittämättömät ilma-alukset lentävät automaattisesti ja tarpeeksi pitkällä toimintasäteellä sekä hyödyntävät tekoälyä ja Big Dataa. Niitä edullisempaa ratkaisua ei ole. Toki miehitetyille lennoille tulee aina olemaan omat tehtävänsä,” arvioi Holger Mey.
Liittyykö näihin teknologioihin sudenkuoppia?
”Autonomisiin ja älykkäisiin järjestelmiin liittyvät riskit ja puutteet ovat hyvin tiedossa, joten järjestelmiä voi ottaa käyttöön. Olen suoraan sanoen vähemmän huolissani tekoälystä kuin ihmisten tyhmyydestä,” Holger Mey paljastaa.
”Suosittelisin myös tukeutumista sotilastason ratkaisuja ymmärtäviin järjestelmätoimittajiin. Kannattaa ottaa huomioon myös järjestelmän mahdollisten epäonnistumisten kustannukset ja seuraukset”, ehdottaa Holger Mey. ”Huokea tuote voi aluksi maksaa vähemmän, mutta se voi myöhemmin tulla kalliiksi.”
Artikkeli on julkaistu Rajaviesti-lehdessä.
Airbusilla on kattava kokemus erittäin monimutkaisten ja vaativien järjestelmien hallinnasta tiukimpia turvallisuusstandardeja noudattaen, uusien ja jo käytössä olevien järjestelmien sisällyttämisestä samaan kokonaisuuteen, maailmanlaajuisen alihankintaverkoston käyttämisestä ja paikallisten yritysten kanssa toimimisesta ja parhaiden teknisten osaajien ja projektijohtajien hankkimisesta asiakasprojekteihin. Airbus tarjoaa ratkaisuja, ei pelkkiä tuotteita, tavoitteenaan syvän asiakassuhteen luominen.
Oletko median edustaja? Löydät sinua eniten kiinnostavaa sisältöä www.airbus.com sivustolta.
Airbus Defence and Space: Hiomotie 32, 00380 Helsinki | Mattilanniemi 6, 40100 Jyväskylä
Tel. +358 10 4080 000